Reetta vanha joulumuori täällä jälleen. Joulukuu lähestyy ja hieman haikein mielin muistelen lapsuuteni jouluja. Koskaan ei ole mitään ikävää tapahtunut, mutta en vaan ole löytänyt omaa sisäistä jouluihmistä. Väinön synnyttyä päätin kuitenkin, että haluan tarjota pojalle kivoja muistoja myös aikuisuuteen. Mitään puuroa keittävää punanuttua musta ei saa tekemälläkään, joten mitä jos etsisin meille mieleisen tavan. Yhdessäoloa, paljon ruokaa, muutama terästetty glögi, saunomista, kodin koristelua ja tietenkin JOULUKALENTERI.
Satuin jälleen (ihan vahingossa) suuntaamaan tyhjyyttä huutavan rahapussini kanssa Domdom:iin morottamaan Piritaa ja Mirkkaa. Oih, siellä komeili monen monta uutta "pakko saada"- juttua, mutta myös henkilökohtaisen suosikkini Ferm Livingin joulukalenteri huusi nimeäni. Kuten juuri mainitsin, en ole kovin rahoissani ja jouduin jäädä nuolemaan näppejäni. En saanut Fermin kalenteria pois mielestä, vaan jäin pohtimaan, että josko tekisin oman versioni, kun aikaa joulukuuhun oli vielä pari viikkoa. Tuumasta toimeen, piirsin suunnitelman luonnosvihkoon, mittailin, mallailin ja kysyin Annalta vinkkejä ompeluun. Kävin heti seuraavana päivänä ostamassa puuttuvat tarvikkeet.
TARVITSET
- Valkoista Minna-kangasta, 2m (IKEA)
- Mustaa Ditte-kangasta, 1m (IKEA)
- Mustaa ja valkoista ompelulankaa (Eurokangas)
- Mustaa vinonauhaa, 3m - vähän enemmän olisi ollut passeli (Anttila)
- Mustaa kangasväriä tai kangastussi (Sinelli)
- Leimasimeen arkki askartelu Foamia/ yhtä hyvin voi tehdä leimasimen mm. perunasta
- puukeppi/putki/henkari - mustan- ja valkoisen kankaan väliin pitämään kalenteri kasassa.
- Luukkujen numerointiin pyykkipoikakyltit (Tiger), vaihtoehtoisesti itse tehdyt pinssit numeroilla, paperista askarrellut numerokortit tai Dymolla näpytellyt tekstit.
- Ompelukone
- Omaa aikaa
- Kestävät hermot
- Ratkojan
- Paljon kahvia ja riippuen taidoista, pari päivää aikaa.
Päätin tehdä koko taustakappaleen kaksinkertaisesta kankaasta, koska en löytänyt tähän hätään tarpeeksi jämäkkää kangasta edullisesti. Värivalinnat eivät olleet riemunkirjavat, minkälaisena miellän perinteisen joulun. Musta ja valkoinen sopii pojan huoneeseen, mihin lokerikko siirtyy lelujen säilytykseen joulun jälkeen. Myöhempää käyttöä ajatellen valitsin irroitettavat numerot luukkuihin, jotka voin ripustaa taas ensi jouluna, mikäli kalenteri on kestänyt Väinön rajuja otteita. Inspiraatio mallin suhteen tuli hyvin pitkälti Fermin kalenterista, muutamia poikkeuksia lukuunottamatta. Talot vaan on niin suloisia, että en lähtenyt sitä muuttamaan.
Mutkitta tämä projekti ei toki sujunut. Ratkojalle tuli kiitettävästi käyttöä, väsymys painoi silmäluomia pimeyden takia ja Väinön uhma aiheutti muutaman muuttujan. Lopputulos miellytti kuitenkin omaa silmää ja lohdutti armottoman väsymyksen keskellä, että "onhan se vähän tuollanen, mutta ite tein". Isommat projektit jätän ensi vuoteen ja keskityn pienempään näpertelyyn joulun lähestyessä.
Mikäli kiinnostuit itsekkin kokeilemaan tämän tyylisen kalenterin ompelua, autan erittäin mielelläni :) En alkanut kirjoittamaan tarkempia ohjeita tähän postaukseen, sillä tekstiä olisi tullut liikaa. Voit laittaa viestiä ja annan vinkkini vaikka sähköpostitse.
Minkälaisia joulukalentereita teillä on ollut lapsuudessa? Onko ehkä vieläkin? Entä minkälaista joulua muut lapselliset ja lapsettomat viettää?
Rakkain terkuin, Sangen väsynyt mutsi
No voi pojat sentään, onpas upea!
VastaaPoistaVaiva kannatti!! Siitä tulee söpö lisä Väinön huoneeseen, kun joulu on ohi
Poista