JOULULAHJAIDEA: MUISTA KOIRAKAVERIA

Hei ja tervehdys. Mä sain siskoltani joululahjatoiveen liittyen hänen hauvaansa Leppoon. Toiveissa oli uusi namipussi ulkoilulenkeille. Olin tehnyt jo aiemmin yhden ihan tavallisesta puuvillakankaasta ja no eihän se kauhean hyvässä hapessa pysy kun käyttö on päivittäistä ja nappulat kuitenkin hieman rasvaista sorttia.

Kriteereinä oli: 

• Kova pohja. Jotta nappulat saa helpommin poimittua pohjaltakin, kuin vain kevyehköstä pussukasta.
• Käden pitää mahtua hanskan kanssa. Talvella on kylmä.. 
• Kangas ns. säänkestävää, ei siis nappulat kastu pussissa ja pystyy pyyhkäisemään rätillä puhtaaksi.

Materiaaliksi päätyi Bauerin "reppu" eli tuollainen kiristettävä pussukka jonka ehdin pilkkoa osiin ennenkö otin kuvaa siitä ehjänä. Nuo kolmiot on napattu kulmista, ja kangas on tuollaista hieman ulkoilukankaan tuntuista tekokuitua. Sisälle valkkasin vielä suihkuverhon jämät niinsanotuksi vuoreksi. Pussukassa oli valmiina nauhakuja ja nauha, joten säästyin ainakin yhdeltä työvaiheelta jo tällä valinnallani!

Pohjan kovikkeena toimii erittäin kaunis dyykkaamani pöytätabletti. Meidän taloyhtiössä kun on sellainen tapa että roskiksille päätyy usein aarteita joita ei ihan viitsisi heittää roskiin, mutta ei kuitenkaan jakseta itse viedä niitä kierrätyskeskukseen yms. Roskiskatoksessa on hylly josta löytyy kirjoja ja maljakoita, elektroniikkaa ja ties mitä. Olen tehnyt sieltä paljon löytöjä, mutta kerron siitä joskus myöhemmin.

Leikkasin palasen sen mukaan kuinka iso ympyrä tuosta puolikkaasta (etukappale) bauerin pussista tulee kun sen ompelee sivulta kiinni. Alla näette lisää. Mittoja en ottanut, koska olen tällainen huithapeli ja teen hyvin usein "summamutikassa" kaikki. Tsekkasin vain että käsi mahtuu taitettuun etukappaleeseen passelisti sisälle.

Aloitin pohjakappaleiden yhdistämisellä. Väliin kovike, sitten päällikangas ja vuori...

Tämän kuvan taisin lähettää puhelimitse Reetalle ja sanoin että meninkin sitten valitsemaan oikein mainiot kankaat, että en enää ikinä ompele suihkukangasta. Kangas luisti minne sattuu tekokangasta vasten ja kurtuilta ja rypyiltä ei voitu välttyä. Tuntuu että myös ompelukoneeni vihasi kangasta tehden vähän mitä sattuu tikkiä aina eri saumaan. Päättäväisyyteni ei kuitenkaan antanut periksi vaan jatkoin projektin loppuun asti.

Omplein vuorikankaan about samasta kohtaa kuin pussissa oli nauhakujan sauma. Ompelukone pomppi millon mihinkin joten ajattelin ottaa oikein ison saumavaran ihan vain varmuuden vuoksi, jos pitäisi tehdä toinenkin tikkaus...

Sitten oli sivusauman vuoro. Nauhakujan luona tein pari tuki-tikkausta, sillä olinhan leikannut alkuperäisen sauman sieltä poikki, ja kujan reuna hieman repostti. YRITIN tehdä epätoivoisesti siksakkia, mutta koneeni päätti ettei olla enää kavereita. Siksakki oli aivan jäätävän näköinen. Taisin tämän projektin kanssa päättää myös että en ompele enää ikinä tuolla koneella siksakkia...

Mun mielestä hankalin osuus oli pohjan kiinnittäminen. Materiaali oli liukas ja no, olisinhan mä voinut vähän enemmän saumanvaraakin jättää pohjakappaleisiini. Lopputulos oli melko jäätävän näköinen. Ompelin pari kertaa vielä lisää suoraa tikkiä, ettei nyt ainakaan ihan heti pitäisi retkahtaa pohjan irti.. Ajattelin tässä välissä että voi tsiisus... 

Muistatteko vielä ne kulmapalaset kassista? No ajattelin hyödyntää nekin ja tähän siskoni voi kiinnittää haluamansa lenkin jonka voi sitten laittaa vyöhön tai vyölenkkiin kiinni.

Ulospäin pussukka näyttää tosi kivalta, mutta sisältä paljastuu synkkä totuus.. Note to self: Ens kerralla ostan kaupasta.

Loppuun aiheeseen sopiva biisi:

- Anna -